Eräiden länsimaiden johtajat ovat pyytäneet, että politbyroo ottaisi välittömästi vallan Suomessa. Valitettavasti jouduimme heille kertomaan kieltäytymisemme. Politbyroo epäilee, että Suomen nykyinen hallitus ei tykkäisi, jos ulkovallat vaikuttaisivat Suomen hallitusmuotoon niin radikaalisti. Tuloksena olisi sisällissota, joka laajennisi laajemmaksi konfliktiksi, kun nuo eräät länsimaat puuttuisivat aseellisesti konfliktiin.

Ulkopoliittinen linjamme olisi kukkien jakaminen naapurimaiden johtajille. Ensimmäisenä lahjoittaisimme Venäjän presidentti Putinille kukkaseppeleen kaulaan, heti kun nokkoset ovat tarpeeksi hyvässä trimmissä. Luultavasti alkaisimme ensitöiksemme risteyttämään nokkosta ja ampiaista, jotta saisimme nokkosten piikkien hapon tai myrkyllisyyden kohdalleen.

Toiseksi kukittaisimme vähemmän naapurissa olevan George W. Bushin. Hänelle varaisimme ruusuista tehdyn kukkaseppeleen. Ehdoton vaatimus olisi mahdollisimman pitkät piikit, mutta ruusuissa ei saisi olla ensimmäistäkään lehteä eikä kukkaa.

Iranin presidentti Mahmoud Ahmadinejad saisi sianlannassa kieriteettyjä voikukkia seppeleeseensä. Juhlalounallisella olisi tarjolla alkupalaksi vodkaa, pääruualla kinkkua ja viiniä, jälkiruuaksi verilettuja.

Arvostamme lämpimiä suhteita eri valtioiden johtajiin, kuten näkyy. Valitettavasti tämän hetken poliittinen tilanne on se, että emme voi toteuttaa globaalin rauhanaatteen levittämistä Suomen hallinnosta käsin. (Ok... totuus on, että apinoiden koulutus on kesken ja pääministerimme on yhä helvetinmoisessa kännissä. Propagandaministeri pakotettiin väkivallalla uhkaillen kuskiksi, joten ajankohtaisia uutisa tulee suollettua urakalla.)

Sananvapaus on kriisissä. Suomen sananvapaus on muuttunut sananvapaudesta saippuaoopperavapaudeksi. Saippuaoopperavapaus on sitä, että lehdistö ei suolla julkisuuteen kuin täysin mitättömiä uutisia. Mitättömiin uutisiin kuuluu mm. kuka missäkin sängyssä on käynyt tai kuka on vetänyt toista turpaan. Nykyinen lehdistön juoruvapaus luo vain tusinajulkkiksia, joiden ansiona on vain viinan kitaan kaataminen, toisten sängyissä häseltäminen tai mikä muu tahansa, paitsi ympäröivän maailman tilan parantaminen.

Politbyroo ehdottaa yksimielisesti siirtymistä järjestelmään, jossa valtiovalta määrittelee sananvapauden ajankohtaisten todellisesti kiinnostavien aiheiden suhteen. Niihin eivät kuulu Matti Nykäset, pääministerin kännykkäsekoilut, politbyroon saamat lahjukset tai muut vastaavat. Sellaisille ei pitäisi olla tilaa lehdistössä. Lehdistön tulisi keskittyä siihen, että siinä kerrotaan valmiiksi syötettyjä mielipiteitä hallinnon tärkeiksi näkemistä asioista.

Lehdistön tarkoitus ei ole vahtia valtion politiikkaa, vaan sen tarkoitus on varmistaa, että hallituksen politiikka menee läpi. Silloin lehdistön virka on kertoa positiiviset asiat tapahtumista. Esimerkiksi positiivisena asiana voitaisiin nähdä vaikkapa kapinallisten kukistaminen, mutta lehdistön tehtävää loukkaavana taas se, että samalla kerrottaisiin 100 siviilin kuolleen. Jokainen tietää, että maailman paremmaksi tuleminen vaatii aina uhrauksia. Lehdistön ei kuitenkaan pitäisi tienata elantoaan niillä, vaan vain positiivisella lopputuloksella.

Mitä haluamme lehdistöltä? Haluamme, että politbyroon hallitsemista vaaleista kerrotaan mm. se, että vain meitä saa äänestää. Demokratia on jo 2000 vuotta vanha järjestelmä. Se ei ole tuonut mitään hyvää. Suomen suhteet mm. Neuvostoliittoon ja länteen olivat niin kauan hyvät, kun demokratiamme oli ylhäältä johdettua. Näin oli silloin kuin Kekkonen oli presidenttinä. Vain Kekkosen Suomen ja Neuvostoliiton suhde oli hyvä. Samalla tavalla olisi Suomen ja Venäjän välillä, jos me johtaisimme Suomea.

Tulevia vaaleja on boikotoitava. Nykyinen poliittinen järjestelmä on niin mätä, että todellista muutosta ei voida saavuttaa vaalien kautta. Muutos on toteutettava selvällä vastarinnalla. Meidän on boikotoitava äänestämistä. Se on ainoa oikea tapa selvitä vaaleista. Päästä tilanteeseen, jossa emme tule näkemään kerta toisensa jälkeen vaalibudjetteja, vaan todellisia realiteetit huomioon ottavia budjetteja. Samalla säästäisimme omia vaivojamme, kun emme joutuisi raahautumaan äänestyskoppiin.

Tavoite on, että äänestysvilkkaus lähestyy nollaa. Vain sillä tavalla voimme osoittaa, että nykyinen järjestelmä vaatii muutosta. Poliitikkojen tavoite on vain saada näytettyä, että heillä olisi muka kansan antama valtuutus hoitaa asioita. Samaan kuitenkin pystyisivät papukaija. Se pitää vain opettaa toistelemaan muiden mielipiteitä.

Äänestysprosenttina nolla kertoo selvästi, että olemme kyllästyneet. Koko eduskunta voitaisiin korvata kourallisella politbyroon jäseniä ja parilla tusinalla opetettuja apinoita. Apinoiden homma on ryystää kahvia ja pitää meteliä sopivin väliajoin. Sen jälkeen täysistunnotkin olisivat mielenkiintoisia. Voisimme toistaa Stalinin tai Leninin ajankohtaisia puheita, pauhata niitä kuin viimeistä päivää täynnä aatteen intoa. Ja apinat - heidän ääntely ja kahvikuppien viskely saisi puhujaan sopivin väliajoin liikettä.

Onko todisteita siitä, että apinatkin ovat nykyisiä edustajia parempia? Kyllä! Katsokaa vaikkapä pääministeriämme Matti Vanhasta. Kuin kiimainen kani hän loikkii sänkyihin puhelimensa kanssa hosumaan. Antakaa apinalle kännykkä ja näettä samanlaista sohimista. Ainoa ero on, että apina ei päädy lööppeihin, ellei sitten satu osumaan kännykällä ihmiseen. On aika lopettaa tämä pelleily! Nyt!

LIITY SINÄKIN RAKAS TOVERI MUKAAN UUTEEN PASSIIVISEEN VALLANKUMOUKSEEN! Sen aika on NYT! Äänestämällä emme saa aikaan Venezuelan ihmettä. Meidän on tehtävä se muuten. Nouskaa sorretut rinnallamme taistelemaan tätä nykyistä kapitalistien järjestelmää vastaan! Massatyöttömyys alas! Massairtisanomisten on loputtava! Poliitikan on puututtava niihin.

Polibyroossa on tapahtunut valtavia muutoksia. Fasismia lähestyneet niin sanotut liberaalit on siirretty pois tieltä ja kovan linjan edustajat on palautettu takaisin valtaan. Tulemme näkemään uuden punaisen, kommunistisen siirtymisen pian. Erittäin pian. Siirtyminen tulee tapahtumaan turhautuneen palvelukerroksen ja syrjittyjen työläisten voimin. Siitä ei pääse mihinkään.  Politbyroo ei usko, että se tulee tapahtumaan Euroopassa yhtä rauhallisesti kuin Etelä-Amerikassa on viime vuosina tapahtunut.

Paljon on maailmanpolitiikassa tapahtunut. Venezuela on uuden punaisen aamunkoiton liippulaiva. Sen sosialisointiohjelma on selvä läimäys vasten kapitalistien ja USA:n fasistisen hallinnon kasvoja. USA:n öljyriippuvuus on luonut tilanteen, jossa heidän on paljastettava todelliset kasvonsa. Ne kasvot ovat rumat. Niistä ei paljastu inhimillisyyttä lainkaan, vaan ainoastaan aseteollisuuden, markkinatalouden ja lobbareiden käteisen rumat ja raadellut kasvot. Tuon olennon tarkoitus on vain syöstä ihmisyys kaatopaikalle ja korvata se kylmällä käteisellä.

Iranin ydinasetoilaulu on vaaraksi maailman rauhalle. Se on toisaalta tavoittidemme mukainen, toisaalta niitä vastaan. Aseellisen konflikti riski on lähes aina nostanut oikeiston tai jonkun muun erittäin väkivaltaisen liikkeen valtaan. Me - poltibyroon kommunistinen laita - uskomme, että ihmiset tulevat kääntymään puoleemme vapaaehtoisesti. Sodan uhka tuo vain joko fasistisen järjestelmän, kuten se on tuonut jo Yhdystvaltoihin, tai sitten stalinistisen sortojärjestelmän, kuten toi viime vuosisadan ekan puoliskon Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton malli näyttää, että sorrolle rakennettu kommunismi on tuhoon tuomittu. Stalinismin varjo seurasi Neuvostoliittoa viimeisiin vuosiin saakka kuin hai laivaa.

Nouskaa yön sorrosta kohti uutta valoa! Kapitalistien rakkikoiria ovat ne, jotka suunnittelevt projektien aikataulut. He ovat niitä, jotka ruoskivat projektitöitä tekevän selkänahkaa kuin orjapiiskurit kaleerissa. He hakkaavaat tointunutta, kunnes hän on raato, jonka voi heittää yli laidan. He varastavat lapsilta namut. He vievät lapsilta vanhemmat, äidit, isät. He vievät kaiken. Heille ei ole sijaa uudessa, ehoisessa punaisessa valtakunnassa. Aikatauluja suunnittelevat ajetaan ensimmäisenä Siperiaan, jonka me vuokraamme. Suunnitelkoot siellä, kuinka nopeasti puut saadaan kaadettua ja routa käännettyä pelloksi.