Olet tullut miehen ikään. Olet tehnyt myös miehen työn. Ei sitä joka poika saa maatansa nostettua oikeustodiktatuurista vasemmistodiktatuuriin. Samalla olet saanut maasi tilanteeseen, jossa voi kehut Etelä-Amerikan korkeimmalla lukevien suhteellisella määrällä ja matalimmalla lapsikuolleisuudella. Olet tehnyt jotain sellaista, jota demokratia ei ole saanut aikaan yhdessäkään Etelä-Amerikan valtiossa. Olet samalla saanut sinniteltyä imperialistien takapihalla, olet pitänyt kommunismin voimassa, vaikka muut kaatuivat ympäriltä. Siinä jos jossain on röyhistämisen arvoinen suoritus.

Silloin taistelu oli ainoa vaihtoehto. Demokratiaa, josta olisi voinut ponnistaa, ei ollut. Tämän päivän maailmassa vallankumous ei ole aseiden tehtävä. Se on tehtävä demokratian keinoin. Vain sitä kautta saamme kaadettua yhä useampia valtioita. Emme saa ottaa mallia tavoista, joita muualla on käytetty, jos niiden taustat eivät ole samanlaisia. Emme saa nostaa jalustalle ihmisiä, joiden toimintatavat eivät toimi sillä, missä me itse olemme. Valtaan nousu on tehtävä ympäröivän yhteiskunnan ehdoilla - demokratiassa demokratian keinoin.

Mutta on tuossa järjestelmässäsi huonoakin. Pelkäämme, että se tulee kaatumaan, kun sinä - arvoisa Fidel Castro - olet siirtynyt manan majoille. Miksi olet rakentanut henkilökultin? Se rikkoo tasa-arvon unelmaa. Siihen kaatuu jokainen, joka siihe ryhtyy. Yksi mies ei pidä järjestelmää pystyssä kuin yhden sukupolven ajan. Korvaajia on aina vaikea löytää. Nyt puhutaan, että veljesi Raul Castro olisi seuraava suuri johtaja. Hänkin on vanha mies.

Rakennetaanko nyt veljesi ympärille henkilökultti? Hän on sankari, joka oli muuttamassa järjestelmää. Hän oli sankari, joka kaatoi imperialistien tukeman fastistisen diktatuurin. Mutta onko hänestä johtajaksi? Jos on, hän muuttaa järjestelmän pois diktatuurista, kohtu tasa-arvoista kansanvaltaa. Ilman sitä kommunistinen kokeilunne tulee kaautmaan pian. Taas kerran kapitalistit saavat osoitella, että homma ei pelaa. Se pelaa vain, jos kommunismissa pyritään pois sankarien palvonnasta, kohti reaalipolitiikkaa, jossa unohdetaan arvonimet, historialliset teot, ansiot. Palvonta on pahasta.